Ei se sitten taas nukuttanut viime yönä tippaakaan, on se perkele kun tollaiset alkeellisetkin taidot tahtoo kadota iän mukana.. Luin sitten yöllä Friedrich Nietzsheä. Nietsccschen ( tulikohan se nyt oikein kirjotettua pirun vaikea sana) lukijan ongelmana on se, että mitä enemmän N:ää lukee, sitä vähemmän ymmärtää lukemaansa, ja kun sitä ei voi ymmärrä oikein - on väkisinkin ymmärettävä väärin.. Eri asia on onko väärinymmärtäminen sitten ymmärtämistä lainkaan?. Vai lieneekö sillä mitään väliä.. Viimeisellä luomiskaudellan N keskittyi epäilemään kaikkea, lopulta jopa itseään ja mielenterveyttään.. Kuoli sitten elokuussa 1900 järkensä menettäneenä syfilikseen, tai keuhkokuume lopullinen kuolin syy.

Ei helvetti en mie nyt taas kyllä ymmärtänyt itsekkään mitä mie yritin kirjoittaa, mutta eikö tämä kuulosta ihan kun kertoisin itsestäni?

Minä en pidä ihmisistä, joiden täytyy, voidakseen yleensä vaikuttaa, räjähtää pommien tavalla, ja joiden läheisyydessä on aina vaarassa menettää kuulonsa - tai vielä enemmän. (Nietzshe)

Aivan liian paljon on niitä, jotka elävät ja aivan liian kauan he riippuvat oksistaan. Kunpa nousisi myrsky, joka ravistaisi puusta tuon kaiken mädän ja madonsyömän...... (sitähä olen aina sanonut että kun ihminen täyttää 50 v. se pitäis viedä navetantaakse ja ampua.)