Aikaisemmassa kirjoituksessani paneuduin lehtikatsaukseen.

Otetaampa hiukan vanhempien lehtien juttuja.

 <?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Ikiliikkujassa oli joskus –74 tällainen juttu:

"Suomessa on noussut kova aalto kuntoliikunnan puolesta.

Pelkkää höpötystä tällainen kuten joku lääkäri on kommentoinut.

Kun ajattelen ihmisiä ennen, eivät he liikkuneet juuri ollenkaan

kun kuntoliikunnasta ei tiedetty mitään.

Tupakkaa vain röyhytettiin ja nämä papparaiset ovat edelleen hengissä."

Orpopoika kirjoitti –75 näin:

"Eikö maasta löydy mitään instanssia, joka voisi hillitä tätä hölkkävouhotusta".

Helsingin sanomat –75 lokakuussa hölkkäkisasta:

"Valkeakasvoisia haamumiehiä horjui maaliin aivan liian paljon."

"Teitä, paskamaiset lukijat," näin kirjoitti T.Pekola

 joskus – 75 luvun Juoksijalehdessä.

Siitä lähtien olen kyseisen lehden jokaisen numeron lukenut,

kun analyysi osuu kerralla kohdalleen, voihan sieltä löytää muutakin asiaa.

Kuten näistä kirjoituksistanikin näkee, en vielä ole heittänyt kirvestäni kaivoon,

vaan tavoitteet on edelleen juoksukilpailujen lähtöviivalla.

Olisiko se heinäkuun 4 päivä Songan ympärijuoksu ekastartin tavoite,

uskon että silloin liputtavat ihan USA:ta myöten. (isenäisyyspäivä).

Lainaan vielä TP:n tekstiä Juoksijasta –72:

"Väittävät etten osaa puhua kuin juoksusta. Tuo ei pidä paikkaansa.

Osaan erittäin asiantuntevasti puhua myös lumessa kahlaamisesta, umpihangessa hiihtämisestä,

yön hiljaisuudesta, aivan yllättävästä päivän lämmöstä, tuulesta ja metsästä, nälästä ja sen sietämisestä sekä ikivanhasta unohtuneesta harmoniasta.

Sitten on asioita joista vaikenen. Ne on liian arvokkaita kaikille hölötettäväksi."

Juoksen siksi että se kuuluu elämääni.

Aina kun tuntuu että johan sitä tälle päivälle on tullutkin, kannattaa katsella mitä

Japanilaiset tekee. http://raasto.com/text/japaniharjoittelu.htm