keskiviikko, 2. syyskuu 2015

Ruskamaratonin parhaita aikoja.

                                                              Tästä uudempaan blokiini

Ruskamaratonin parhaat maratonajat.

Vuoden 1987 Vesa Kähkölän ja Martti Vainion maratonhurjastelun jälkeen kilpailujen järjestäjät joutuivat paneutumaan tarkemmin matkan mittaukseen, joten sitä ennen juostuihin kilpailuihin suhdaudun matkan suhteen varauksellisesti, en toki itse ole alkuaikojen kisoissa mukana ollut kun eka kerran vuonna 1988. Reittien viralliset mittaukset Levillä on olleet käytössä jo toistakymmentä vuotta.

Mutta tässä näitä aikoja.

                               Miehet

1987

Vesa Kähkölä

2.12.25

1987

Martti Vainio

2.13.39

1986

Martti Vainio

2.19.17

1990

Vesa Kähkölä

2.24.03

1998

Timo-Pekka Kalermo

2.26.03

1993

Peter Klemets

2.26.39

1994

Jarmo Rundgren

2.26.57

1996

Santtu Mäkinen

2.27.30

1989

Vesa Kähkölä

2.27.58

2000

Santtu Mäkinen

2.28.20

2000

Esko Lilleberg

2.28.34

1995

Santtu Mäkinen

2.28.37

1998

Esko Lileberg

2.28.45

1992

Peter Klemets

2.29.47

1987

Arto Hyytiäinen

2.29.51

1997

Santtu Mäkinen

2.30.12

1996

Erkki Sieppi

2.30.30

1996

Esa Kurvinen

2.30.46

1994

Peter Klements

2.30.57

1998

Erkki Sieppi

2.31.43

1992

Jarmo Rundgren

2.32.01

1994

Jouni Kari

2.32.06

1989

Jarmo Rundgren

2.32.09

1995

Erkki Sieppi

2.32.18

1999

Santtu Mäkinen

2.32.24

1991

Antonio Quelhans

2.32.37

1994

Erkki Sieppi

2.32.39

1986

Hans Jomppanen

2.32.42

1987

Heikki Hyvärinen

2.33.01

1988

Erkki Koivula

2.34.15

2007

Mika Penttinen

2.34.25

1999

Pasi Jeremejef

2.34.34

1993

Erkki Sieppi

2.34.46

1995

Peter Klements

2.35.06

1995

Matti Mälkiä

2.35.23

2007

Teppo Ronkainen

2.35.58

1991

Olavi Peura

2.36.01

1988

Olavi Peura

2.36.07

2004

Teppo Ronkainen

2.36.08

1999

Esa Kurvinen

2.36.44

2003

Teppo Ronkainen

2.36.56

1998

Kari Pakaslahti

2.37.13

1990

Martti Vainio

2.37.37

1990

Tuomo Kiviniemi

2.37.46

2004

Urs Jenzer

2.37.51

2004

Arto Kuopus

2.37.59

2005

Teppo Ronkainen

2.37.59

2003

Ismo Pudas

2.38.11

1989

Erkki Koivula

2.38.13

1999

Arto Kuopus

2.38.41

2014

Veli-Heikki Koivu

2.38.41

2008

Matti Linna

2.38.48

2008

Teppo Ronkainen

2.38.49

1997

Esa Kurvinen

2.39.03

2007

Matti Linna

2.39.05

2005

Arto Kuopus

2.39.13

1998

Arto Kuopus

2.39.41

1986

Paavo Kolehmainen

2.39.42

1996

Peter Klements

2.39.45

1991

Ville Rossi

2.39.47

1999

Erkki Sieppi

2.39.48

2014

Teppo Ronkainen

2.39.51

2002

Teppo Ronkainen

2.39.56

 

Naiset

 

 

1997

Maire Kukkonen

2.53.19

1987

Asta Peura

2.56.15

1996

Maire Kukkonen

2.57.52

2004

Marjo Mulari

2.58.06

2000

Maire Kukkonen

2.59.33

1999

Marjo Mulari

2.59.43

2008

Anu Urjanheimo

3.00.52

1999

Maire Kukkonen

3.01.34

1995

Maire Kukkonen

3.02.33

2001

Marjo Mulari

3.04.44

2002

Irja Hynynen

3.05.22

1997

Eila Puustinen

3.05.35

2007

Marjo Mulari

3.06.05

1991

Helinä Toiviala

3.06.06

1986

Alli Kolehmainen

3.06.37

2012

Johanna Davidila

3.06.48

2003

Marjo Mulari

3.07.04

1996

Paula Poikela

3.07.23

2001

Maire Kukkonen

3.07.50

1989

Marja-Liisa Vähä-Ypyä

3.07.54

1992

Biret Niklas

3.08.03

1990

Riitta Hämäläinen

3.08.46

2000

Erja Kiviniemi

3.09.39

1994

Hely Taskila

3.10.36

2005

Eija Ristanen

3.10.55

2007

Anna-Leena Nuolikivi-Roininen

3.11.27

1998

Irja Hynynen

3.11.30

1989

Kirsti Kupiainen

3.12.00

1999

Irja Hynynen

3.12.20

1993

Irja Hynynen

3.12.35

1996

Marjo Mulari

3.12.42

1997

Irja Hynynen

3.13.14

2001

Erja Kiviniemi

3.13.34

1989

Marja Kuttorm

3.14.01

1990

Marja Guttorm

3.14.18

2000

Irja Hynynen

3.14.58

 

 

 

perjantai, 28. elokuu 2015

Urheilu vaatii sydäntä.

Paneudun tänään sydämeen.

Kun tuo syksykin lähestyy, ja minun sydänkontrolli alkaa olla taasen ajankohtainen, voisi tässä kirjoittaa vaikka terveestä sydämestä, urheilijan näkökulmasta.

Tohtorin juttusilla käynnin jälkeen on taasen vain resut pumput mielessä.

Kestävyysjuoksijan pumpun on oltava tehokas jotta tarvittava happi ja ravintoaineet saadaan kuljetettua työtä tekeville lihaksille.

Maksimisykettä harjoitellut urheilija ei pysty nostamaan, samoihin sykelukemiin yltää huonompikuntoinenkin, joten on pystyttävä parantamaan yhdellä iskulla pumpattavan veren määrää.Parhailla kestävyysjuoksijoilla minuuttitilavuus voi olla jopa 30 litraa minuutissa, eli lähes kaksinkertaisen määrän tavalliseen kuntoilijaan verrattuna.Tällaiset lukemat edellyttävät että sydän on tilavampi ja seinämiltään joustava.

 screenshot.13.jpg

Sydämen koko kasvaa kahteen suuntaan, kammioiden läpimitta suurenee ja sydän pitenee. Kammioiden läpimitta voi kasvaa vielä aikuisiälläkin aloittaneilla urheilijoilla lähes samoihin mittoihin kun jo lapsuudessa harjoittelun aloittaneilla. Mutta sitä pituussuuntaista sydämen kasva ei enää aikuisiällä saada, kun korkeintaan hiukan solujen suurenemisen myötä.

Tätä voisi verrata vaikka luurankolihasten pituuteen, ei se reisilihas pituutta enää kasvuiän jälkeen kasva, vaikka muuttaisi salille asumaan, paksuutta ja voimaa lihakseen kyllä tulee. Sydänlihaksen ’pituuskasvu’ on ominaisuus joka on hankittava jo varhain.Vaikka myöhemmin aloittaneesta tulisi ME-ennätys urheilijakin, hän ei koskaan ole niin hyvä kun olisi voinut olla.

Sydämen harjoittaminen kimmoisaksi ja isoksi alkaa jo kasvun ja kehityksen aikaisella matalatehoisella riittävän pitkäkestoisella harjoittelulla. Paras tilavuusharjoittelu ja sydänlihaksen venyvyys vaikutus saavutetaan kun harjoittelu on rentoa, joka takaa hyvän paluuverenkierron sydämeen.Kovatehoinen lihastyö puristaa verisuonistoa ja aiheuttaa paluuverenkierron pienenemisen. Tällainen harjoitusvaikutus lisää lähinnä sydänlihaksen paksuutta ja voimaa.

Esimerkiksi: Juoksu loivaan ylämäkeen rennonkovaa ilman liikaa puristamista käy hyvästä sydämen tilavuus kuormituksesta, samoin uinti on todettu hyväksi harjoitukseksi, koska siinä vaaka-asennossa ollessa sydämeen palaa veri tehokkaasti.

     taulukko.jpg      

Tuossa taulukossa nuo kokoerot ja seinämän paksuudet voivat äkkiä katsottuna näyttää aika pieniltä, mutta kun huomioi ettei se sydän ole kooltaan kun noin omistajansa nyrkinkokoinen elin, niin muutokset prosenttuaalisesti ovat ihan merkittäviä.

 tilavuus.jpg

Tietysti sydänlihas tarvitsee myös lihaksen voimaa (seinämän paksuutta) kasvattavaa harjoittelua, (kovatehoisia harjoituksia), mutta sydämen suuri minuuttitilavuus on perusedellytys koviin tuloksiin.

No näin veteraanina tähän täytyy todeta että ikääntyneellä sydänlihas on jäykkä toiminnaltaan,näin ollen se täyttyy huonosti ja kuluttaa runsaasti energiaa supistuessaan.

Siitä pumppumme pumppaamasta verestä vain osa joutaa kuljettamaan työtätekeville lihaksille ravinteita ja happea. Juoksussa elimistön lämpötila nousee, ja sen lämpötilaa on yritettävä jäähdyttää. Eli veren virtaus ihonalla vilkastuu, mitä lämpimämpää tai mitä kovempi juoksuvauhti.

Viileällä ilmalla eteenkin Suomalaisilla juoksijoilla on tapana pukeutua ainakin riittävästi. Silloin estetään tehokasta veren jäähdytystä, ja sitä verta on kierrätettävä enemmän ihon alueella, sekin veri on sitten poissa hapenkuljetuksesta.

Ihmisen lämmönsäätelyä voisi verrata vaikka auton jäähdytysjärjestelmään. Termostaatti säätelee minkä verran nestettä kierrätetään jäähdyttäjässä, jos moottorin lämpö nousee nestettä kierrätetään enemmän, lämmön laskettua liian alas kierrätystä vähennetään.

Näinhän se on ihmiselläkin, iho on jäähdyttäjä, sitä enemmän ihonalainen verenkierto lisääntyy, mitä korkeammaksi ruumiinlämpö nousee ja päinvastoin, kylmettymisen uhatessa veri ohjautuu sisäelimiin ja pois iholta jäähtymästä.

Usein kevään ja syksyn hölkissä kuulee: ”Panen pitkät trikoot ja paidan, ei nyt vielä välttämättä tarvitsisi, mutta ei ne paljon paina”. Ei niin, mutta vaikuttaahan se toki muutenkin, eihän se meille hölkääjille niin väliä, ehkä pari kolme minuuttia maratonilla, ihan sama kolmen neljäntunnin maratonilla.

Mutta miksi esim; MM-maastoissa Suomalaiset juoksijat ovat muihin verrattuna pukeutuneet kun naparetkeilijät.?. Onko jo asennekkin sellainen, ’aivan sama, viimeisten joukoissa kuitenkin maaliin tullaan’.

Niin netti on täynnä hyviä väitöskirjoja ja tutkimustuloksia sydämen ja urheilun osalta, niinpä en pane kun yhden linkin tähän mistä luettavaa voisi löytyä.

 

perjantai, 5. lokakuu 2012

Blogi muuttaa.

surprise Tästä eteenpäin päivittelen blogia tässä osoitteessa.

agry2-normal.jpg 

 Perr... hukkasivat kaikki kuvat..

paras täältä on häipyä.

itku-normal.jpg
 

keskiviikko, 3. lokakuu 2012

Hoh hoijaa eipä se muuta kun masentaa.

Pirruuttani kokeilin toistakin blogisivua, vielä on keskeneräistä ja virittelyä jäljellä, enkä tiedä kumpaan alan tulevaisuudessa päivityksiä tekemään, mutta täällä se on.

perjantai, 28. syyskuu 2012

Surkeaa syyssäätä vain kaikille.

Se on taas niin tätä, niin tätä.

                                            Aamun kelikamerakuvia Lapista.
Viellä sunnuntaina oli Rovaniemenseudulla tämän näköistä.

Nyt on jo lehdet suureltaosin tippuneet.
Ruska ei tänäsyksynä ollut juuri minkään näköinen, lehdet paremminkin mädäntyivät puihin, eivätkä minkäänlaista väriloistoa saaneet aikaan.