Urheilijansydän

Käsitteellä urheilijansydän tarkoitetaan fyysisen harjoittelun aiheuttamia muutoksia sydämen rakenteessa ja toiminnassa.
Muutokset vaihtelevat hieman harjoittelun perusluonteen mukaa.
Kestävyysharjoittelussa kehittyy tila jossa onteloiden tilavuuden kasvu on suhteellisesti suurempaa kuin kammion seinämän paksuuntuminen.
Voimaharjoittelulla seinämien paksuuntuminen on suhteellisesti suurempaa kun onteloiden tilavuuden lisääntyminen.

Aikaisemmin harjoittelemattomalla jo kuuden viikon juoksuharjoittelu kasvattaa vasemman kammion seinämän paksuutta, mutta ei eteisten ja kammioiden tilavuutta.
Pitkän lepokauden jälkeen aktiiviurheilijoiden vasemman kammion tilavuus on merkittävästi kasvanut jo kolmenviikon kuluttua ja seinämien paksuus lisääntynyt 3 -5 viikon kuluessa.

Monilla kestävyysurheilijoilla on aktiiviuran jälkeen eteisvärinätaipumus ja ajoittain tahdistinta vaativa toisen (Mobitz II) tai kolmannen asteen eteis-kammio katkos.
Urheilijoilla Mobitz II katkos on eteis-kammiosolmukkeen tasolla, eikä sen alapuolella kuten todellisessa Mobitz II-tyyppisessä katkoksessa.
Olennainen ero on että urheilijansydämen katkokset häviävät sykkeen 100 k/min yläpuolella.

            Veteraaniurheilijat

Suomalaisten tekemässä tutkimuksessa todettiin urheilijoilla merkittävästi enemmän eteisvärinää kun verrokeilla.
Veteraaniurheilijoiden keski-ikä ensimmäisen eteisvärinäkohtauksen ilmaantuessa oli 52 vuotta. Etesivärinän esintyvyys veteraaniurheilijoilla oli 4,2 % ikäryhmässä 46-54 vuotta, 5,6 % ikäryhmässä 55-62 vuotta sekä 6,6 % ikäryhmässä yli 63 vuotta.
Eteisvärinä ja lepatus suurenee erityisen selvästi jos kestävyysurheilu jatkuu intensiivisenä veteraani iässä.

Eteislepatuksen tavallisin muoto on sellainen jossa rytmihäiriötä yllä pitävä sähköärsyke kiertää oikeaa eteistä vastapäivään.
Se on kestävyysurheilijalla ja iäkkäillä kuntoilijoilla yleisempää kun muulla väestöllä.
Eteislepatus huonontaa fyysistä suorituskykyä enemmän kun eteisvärinä. Eteislepatus huonontaa kammioiden täyttymistä vielä enemmän kun pumpaamattomat eteiset värinän aikana.

Urheilijoilla esintyy tavallista yleisimpinä 2 ja 3 asteen eteis-kammio katkoksia.
Hidas syke saattaa lisätä eteis ja kammio lisälyöntisyyttä, joka iän mukana lisääntyy.
Lisäksi sykkeen nousu tarvittavalle tasolle saattaa häiriintyä aiheuttaen rasituksessa väsymistä ja väsymystä yleensä.

Asiasta olisi voinut kirjoittaa vaikka kuinka pitkään mutta vähän vaan raapasin tosta aiheesta.
Lähdeteoksena käytin mm. Heikkilä, Kupari, Airaksinen, Huikuri, Nieminen, Peuhkarinen Kardiologia kirjaa