Ihme miten sitä voi olla silti kokovartalo jumissa vaikka täyslepoa piti reippaan 8 kuukautta,

tai ´vatsalihakset' nyt eivät olleet jumissa, vaan roikkuivat rennosti vyön päällä

(vai oliko ne läskiä).

Paino ei kovin helposti tipu kuntosaliharjoittelulla, ilman että rajoittaisi mitä suuhunsa tunkee.

Vaikka paino ei ole tippunut kun 2,5 kiloa huippupainoista,

tuntuu että tuo vatsanseutu on kaventunut jo jonkun verran,

mutta ilmeisesti patti on kasvanut tuosta raudanväännöstä kun se ei painossa näy.

Tänään paransin juoksuennätykseni 3 kilometriin ajalla 16.50

            On se kivuliasta puuhaa!!<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Nopeasti se tuo kunto romahtaa, muistaakseni viime syksynä revin tuolla urheiluopistolla soutuergometrillä 10 kilometriä niukasti alle 40 minuutin, nyt vastaava matka vei päälle 46 minuutin vaikka revin lähes kuoleman partaalle.

No kestävyyttä ja hapenottokykyähän se homma vaatii samalla lailla kun juoksukin.

           Mutta ei se soutu ole ihmisten hommaa!!

Sunnuntaina olisin startannut kolmannelle Frankfurtin maratonilleni numerolla 2486 ilman akillekseni katkeamista, tuo syy miksi minulla numerokin juoksuun on,

johtuu siitä että sarjavoitosta saa osanoton seuraavan vuoden juoksuun.

Olen elämäni aikana juossut n.10 maratonkilpailua ulkomailla ja vain kerran on sarjavoitto jäänyt saamatta, eli Berliinissä 1991 keuhkoputkentulehduksessa antibiootti kuurilla ollessani juoksin / kävelin 2.45.04 sijoitusta en edes tiedä, ei paljon kiinnostanut.

Puolimaratonien suhteen tilanne vielä parempi niitä on tullut juostua vieraalla maaperällä yli 20 ja vain kerran on sarjavoitto tullut tyrittyä.

Midnight Sun Marathonilla Tromssassa 2005 hävisin Norjalaisjuoksijalle aivan vain huonouttani sijoittuen kakkoseksi.

Taitaa olla luovutus mieliala aika korkealla kun täytyy ahkerasti tutkailla tuota omaa juoksuhistoriaa.

 Frankfurtin marathonin sivut löytyvät tästä linkistä, mukana on vahva edustus RDS:älläkin.